Fenniakortteli

Fennia-kortteli muodostaa puolet Kluuvin Kameeli-korttelista. Sitä rajaavat Mikonkatu ja Rautatientori lännessä, Vilhonkatu pohjoisessa, Vuorikatu idässä ja Kameeli-korttelin jakava Kaisaniemenkatu etelässä.

Rakennustaiteellisesti Fennia-kortteli on kenties mielenkiintoisin Rautatietorin puolelta tarkasteltuna. Alueen karaktäärirakennuksiin kuuluvat Eliel Saarisen suunnittelema rautatieasema, Theodor Höjerin kertaustyylinen Ateneum ja pohjoista Rautatietorin maisemaa hallitseva Onni Tarjanteen Jugend-tyylinen Kansallisteatteri.

Paikan henkeen eli genius lociin kuuluu myös modernia arkkitehtuuria. Jalolaastipintainen, torimaiseman vahva muotoelementti Mikonlinna muodostaa Kaisaniemenkadun jännittävän ja intensiivisen katukuilun toisen portinpuoliskon. Näin ollen kaupunkikuvallisesti tarkasteltuna paikkaan liittyy harvinaislaatuista tilasarjojen vaihtelevuutta ja julkisivumateriaalien rikkautta.

Investori ja kassavirta

Fennia-korttelin omistaa, lukuun ottamatta Vuorikadun ja Vilhonkadun kulmataloa, Suomi-yhtiö. Suomi-yhtiön sijoitus on kokonaisuutena noin 140 miljoonaa euroa, josta rakentamisen osuus tulee olemaan noin 67 miljoonaa. Tämän vuoksi tilojen kehittäminen ja markkinointi on ollut merkittävä osa hanketta.

Verrattaessa kohdetta esimerkiksi johonkin kaupalliseen keskukseen ankkuriyritykset ovat varsin erilaiset. Vetovoimaisuutta ei ole perustettu päivittäistavarakaupan tai Alkon toiminnoille. Itse asiassa kivijalkamyymälöiden lisäksi Fennian korttelin sisätiloissa ei perinteisiä myymälöitä ole, vaan asiakkaita houkutellaan vapaa-ajan ja viihteen palveluilla.

Tilojen kehittäminen

Viimeisten vuosikymmenien aikana Fennia-korttelin luonne on ollut hieman hakusessa. Vaakakupissa viihde on painanut kuitenkin enemmän kuin muut toimintojen visiot. Kehittämisen esteenä on ollut kiinteistöjen omistuksen hajanaisuus. Kenties onnekkaasti 90-luvun lama ja sitä seurannut pankkikriisi petasivat tietä uudelle omistusrakenteelle ja kehittämiselle.

‑ Nykyinen suunta otettiin jo Aleksia Oy:n aikana. Kun sen pörssilistautuminen epäonnistui, Fennia-kortteli jäi Merita-pankille. Tässä yhteydessä perustettiin myös Realprojekti Oy. Merita-pankki myi korttelin Suomi-yhtiölle, joka jatkoi korttelin kehittämistä päämääränään ”100 vuoden tähtäin”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jorma Kajander.

Realprojekti Oy on ollut hankkeessa mukana sen alkumetreiltä asti kiinteistöjen kehittäjänä, markkinoijana ja rakennuttajan edustajana. Ankkuritoimintoja ovat elokuvateatterit, erityyppiset ravitsemusliikkeet sekä kasino. Tuotevalikoiman ankkureihin kuuluvat myös kulttuuripalvelut, kertoo Realprojekti Oy:n toimitusjohtaja Markku Hietala.

Kun kaikki tilat valmistuvat, vuokrattavaa toimitilaa korttelin kuudessa kiinteistöyhtiössä tulee olemaan tarjolla noin 39 000 m². Toimistotilaa tästä on noin puolet eli 21 000 m². Pienin vuokrattava yksikkö on 150 m²:n paikkeilla. Huoneistoja yhdistämällä kerroksissa voidaan ottaa kerrallaan käyttöön jopa 4000 m²:n yksikkö. Huomiota on kiinnitetty myös muuntojoustoon. Tilat on suunniteltu niin, että niitä voidaan hyödyntää avotiloina tai perinteisesti huoneiksi jaettuina. Liiketilaa tarjolla on noin 7 800 m².

Arkkitehtisuunnittelu

Kalle Soini Evata Finland Oy:stä kertoo, että suunnittelun lähtökohtana oli Urban Entertainment -idea. Sen tiimoilta arkkitehdit loivat investorille erilaisia konsepteja. Toiminnallisena ytimenä oli maan alla oleva valmis elokuvakeskus.