Vuosaaren satama

Kun sataman rakentamista ryhdyttiin toden teolla valmistelemaan vuonna 2001, todettiin, että tarvitaan ”kaupunkikuvallisia nuotteja”. Varsinkin alueen tekninen luonne asetti ”nuottien” kehittämiselle suuren haasteen. Yhtä mieltä oltiin siitä, että satamakeskuksesta tulisi kehittää toiminnallisesti ja visuaalisesti mielenkiintoinen osa merellistä Helsinkiä. Jotta kaikki osaset saataisiin loksahtamaan paikoilleen, päädyttiin arkkitehtonisen yleissuunnitelman laatimiseen ja suunnittelija valittiin tarjouskilpailun avulla. Tämän kilpailun voitti arkkitehtitoimisto Artto Palo Rossi Tikka vastuuhenkilönään arkkitehti Teemu Palo.

Diplomi-insinööri Antti Mäkinen on toiminut Helsingin Sataman palveluksessa Vuosaaren satamahankkeen valmistelu- ja kehittämistehtävissä vuodesta 2001 ja vuodesta 2004 lähtien projektinjohtajana aivan hankkeen loppuun asti.

‑ Teemu Palo avustajineen oli hyvin tärkeä toimija sataman ja sataman yritysalueen suunnittelu- ja rakentamisprosessissa. Valtavat tekniset haasteet otettiin aidon innostuneesti ja uteliaana vastaan ja avoin ja vuorovaikutteinen suunnittelu innosti aina uusiin ja luoviin ratkaisuihin, kertoo Antti Mäkinen.

Suunnilleen yhtä aikaa itse sataman kanssa valmistui uuden rata- ja tieyhteyden sekä meriväylän satama-alueelle avannut Vuoli-projekti. Sataman kustannukset olivat 380 miljoonaa euroa ja Vuolin 300 miljoonaa euroa. Sataman alueelle toistaiseksi valmistuneet kiinteistöt ovat nielleet rakennusvaiheessa yhteensä noin 400 miljoonaa euroa.

‑ Satamahankkeelle on ollut tyypillistä sataman ja yritysalueen voimakas toiminnallinen kehittäminen rakentamisen rinnalla. Joustavuutta satamakeskuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tarvittu. Varsinkin kun näin isossa projektissa aika ajoin nousi eteen riskejä, että valmistuminen viivästyy. Huolimatta siitä, kertaakaan ei peräännytty, puhumattakaan, että olisi pysähdytty, koko ajan mentiin eteenpäin, toteaa Antti Mäkinen.

’Puhtaana’ rakennushankkeena alkanut satamaprojekti muuttui varsin alussa kehitysprojektiksi. Ensiksi piti kehittää uudenlaista pilaantuneiden pohjasedimenttien ruoppaustekniikkaa. Myöhemmässä vaiheessa kehittämisessä oli kyse alueelle muuttavien operaattoreiden tarpeiden yksilöllisestä huomioonottamisesta. Tämä aiheutti suuria aikataulupaineita suunnittelijoille ja toteuttajille; kaikista näistä haasteista selvittiin kunnialla ja ajoissa.

‑ Lähes kuusi vuotta kestänyt kokonaisrakentamisaika on satamaoperaattorien kannalta pitkä aika, varsinkin kun ajoittain tuli esiin riskejä sataman valmistumisen viivästymisestä. On ymmärrettävää, että satamaoperaattorit löivät omat ratkaisunsa lukkoon niin myöhään kuin se oli järkevää ja kohtuullista, kiteyttää Antti Mäkinen.

Alueen ilme perustui toiminnallisuuteen mutta on samalla huoliteltu ja inhimillinen. Kaiken taustalla on myös se, että satamasta tuli tehdä valtavalle ihmismäärälle houkutteleva työpaikka. Projektinjohtaja Antti Mäkisen mielestä satama ja yritysalue ovat nivoutuneet ennakoitua kiinteämmäksi logistiseksi kokonaisuudeksi. Myös eri toimijoiden tarpeet ovat täsmentyneet tai jopa kokonaan muuttuneet.

‑ Mielenkiintoista oli nähdä se muutos, miten valtava rakennustyömaa muuttui suurin piirtein yhdessä päivässä täysin toimivaksi satamaksi, summaa projektinjohtaja Antti Mäkinen, joka sataman valmistuttua siirtyi kehittämään Tapiolan keskustan tulevaa lisärakentamista.