Vuosaari Turvallisuustekniikka

Nykyvaatimusten mukaiseen satamaan ei ulkopuolisilla ole juuri asiaa. Perustellustikin alueella liikkuvan on osoitettava asiansa luotettavasti. Perinteisin valvontakeinoin tämä tietäisi pitkiä jonoja ja tehotonta liikennöintiä satama-alueella, mutta onneksi uusi teknologia on suureksi avuksi.

‑ Hahmontunnistukseen perustuvan rekisterikilven tarkistuksen tunnistusprosentti on ollut uudessa satamassa tähän asti yli 98 prosenttia. Järjestelmätoimittajalle speksattu 95 prosentin vaatimus on siis ylittynyt kirkkaasti, kertoo terminaalipäällikkö Arto Satuli Helsingin Satamasta.

Jokainen satamaan saapuva rekka ajaa lastaus- tai purkupaikalle kahden tunnistusjärjestelmän kautta. Ensimmäinen tunnistusjärjestelmä on Helsingin sataman hallinnoimalla alueella, toinen kunkin operaattorin portilla. Yhteensä portteja koko sataman alueella on 25 ja puomeja 40 kappaletta. Jos rekisterikilpi on likainen eikä järjestelmä siksi tunnista ajokkia, kilpi on puhdistettava. Jos järjestelmä ei tunnista ajokkia Helsingin Sataman tunnistuspisteessä tai kulkuluvat eivät ole kunnossa, ajoneuvo ohjataan kaistoilta sivuun joko Gatehouseen tai vartiointiliike G4S:n päivystyspisteeseen Port infoon.

‑ Kielimuuri on joskus ongelma. Useimmat tunnistamattomat ajokit ovat muualta kuin Suomesta. Aina on tilanteista silti selvitty, kertoo vartija Juhani Kujansuu G4S:stä.

Visy Oy:n toimittama hahmontunnistusjärjestelmä on käytössä paitsi Helsingin sataman omissa tunnistuspisteissä, myös kaikilla operaattoreilla. Tämä on tärkeä etu, koska näin järjestelmien väliset yhteydet saadaan toimimaan riskittömimmin. Hahmontunnistusjärjestelmän lisäksi satama-aluetta valvotaan kameratekniikalla, jota eri toimijat ovat hankkineet käyttöönsä itsenäisin tarjouskilpailuin.

Helsingin Sataman käyttämät valvontakamerat toimitti Niscayah Oy. Niscayah pääsi kameratoimittajaksi myös esimerkiksi Finnsteven alueelle. Steveco puolestaan hankki kameransa Nordic Lan & Wan Oy:ltä.

‑ Olennainen etu kameroiden maksimaalisen hyödyntämisen kannalta on sataman poikkeuksellisen hyvä valaistus, kiittelee Niscayah Oy:n projektipäällikkö Donald Pihlstrom.

Pihlström pitää keskeisenä myös sitä, että eri toimijat hyödyntävät satama-alueen yhteistä tietoliikenneverkkoa.

Langaton tiedonsiirtoverkko helpottaa

Satama-alueella on langaton tiedonsiirtoverkko, mikä on edellytys sujuvalle reaaliaikaiselle liikenteenhoidolle. Operaattoreiden tietojärjestelmät toimivat yhteensopivasti Helsingin sataman oman, Signal Networks Oy:n toimittaman järjestelmän kanssa, ja näin tieto tietystä kuljetuserästä siirtyy reaaliajassa satama-alueen sisäisen logistiikkaketjun lenkistä seuraavaan. Tämän ansiosta esimerkiksi konttilukin kuljettaja tietää heti, mistä ja milloin hakea oma työkohde.

‑ Jotta tiedonsiirto toimii tarpeeksi kattavasti, tukiasemaverkolla on tietysti oltava riittävä peitto. Tieto siirtyy langattomasti jopa laivojen peräporttiruumaan. Verkosta saatiin mahdollisimman kattava, koska tukiasemat sijoitettiin riittävän korkealle eli sataman valomastoihin 30 metrin tasolle. Suunnittelun periaatteena oli, että miltei jokainen satama-alueen kohta osuu vähintään kahden tukiaseman peittoalueelle, kertoo satama-alueen tieto- ja turvallisuustekniikkatöiden valvonnasta Helsingin sataman lukuun vastannut Mikko Tiensuu Pöyry Telecom Oy:stä.