Lövön sillan rakennuttaja on Varsinais-Suomen ELY- keskus. Silta yhdistää Dragsfjärd–Kasnäs maantien Lövön ja Söljeholmenin saarien välillä. Sen jänne on 473 metriä pitkä. Silta on 7-aukkoinen ja ylittää 3,2 metrin kulkusyvyisen Biskopsö–Högsåran veneväylän. Silta avattiin liikenteelle kuluvan toukokuun lopulla. Lajissaan se on ennätys: Sillan teräksiset asennuslohkot ovat maamme suurimmat siltanosturilla asennetut lohkot.
Silta korvaa lossiliikenteen, joka palveli runsaan 400 ajoneuvon vuorokausittaista liikennettä. Kokonaisuudessaan silta ja sen penkereet muodostavat sopusuhtaisen rakennekokonaisuuden.
 

Kehä I on pitkään kärsinyt liikennetukoksista. Leppävaaran ja Turunväylän kohdalla Kehä I:llä suoritetut toimenpiteet parantavat tilannetta tuntuvasti. 

Sillan estetiikalla on asiayhteydessä aivan oma roolinsa. Se sitoo yhteen yhtäällä arkkitehti Kai Wartiaisen dekonstruktiiviseen arkkitehtuurin ja toisaalla Jätkäsaaren merelliseen asuinalueen toisiinsa.

Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesijärjestelmä on koekäyttövaiheessa. Se vastaa Turun seudun talousveden tuotannosta syksystä 2011 alkaen. Hankekokonaisuus on maantieteelliseltä mittakaavaltaan usean kunnan alueella oleva siirtolinjojen yhdistämä järjestelmä, joka saa alkunsa Huittisissa olevasta Kokemäenjoen raakavedenottamosta ja päättyy Turun seudun jakeluverkostoon. Laitosjärjestelmä on täysin automatisoitu, ja sen suunniteltu käyttöikä on sata vuotta.

Uusi asuinalue Tampereen keskustassa kohoaa Pyhäjärven rannalle. Ra-tinanniemellä sijaitsevien linja-autoaseman ja stadionin väliin nousee lähi-vuosina myös mittava kauppakeskus. Kevyen liikenteen määrä alueella tulee kasvamaan. Tähän haasteeseen osittain vastaa juuri valmistunut elegantti vinoköysisilta, joka kurkottaa Laukontorilta Ratinanniemelle ja sitoo Tampe-reen kaupunkikeskustan etevästi Pyhäjärven maisemaan. 

Porin kaupungin Luotsinmäen keskuspuhdistamo on alun perin valmistunut kemialliseen saostukseen perustuvaksi puhdistuslaitokseksi vuonna 1976. Puhdistusprosessia on tehostettu vuosina 1993–1995, jolloin puhdistusprosessi muutettiin biologis-kemialliseksi. Viimeisin ja aivan hiljattain valmistunut kolmas vaihe sisälsi keskuspuhdistamon saneeraus-, tehostus- ja laajennusprojektin. 

 Mussalon jätevedenpuhdistamon saneeraus- ja uudisrakennushanke valmistui vuoden 2009 marraskuussa. Kymen Veden mukaan puhdistamo on Suomen neljänneksi suurin. Rakennushankkeen lisäksi Kymen Vesi on uudistanut alueen jäteveden siirtolinjoja ja rakennuttanut pumppuasemia. Mussalossa käsitellään Kotkan, Anjalankosken ja Pyhtään jätevedet ja vuoden 2011 alusta myös Haminan jätevedet.

Kolme vuotta kestänyt mittava Hakamäentien parannushanke Helsingissä valmistui elokuun lopussa. Ensimmäisten kuukausien käyttökokemusten pohjalta tämän reilun kolmen kilometrin mittaisen, kaupunginosia yhdistävän väylän liikennemäärät ovat lisääntyneet valmistumisen jälkeen. Samalla kuitenkin ruuhkat ovat vähentyneet ja tie on aiempaa huomattavasti turvallisempi.

Turun jäteveden puhdistamo on tekniikan ja luonnontieteen sovel-tamisen ihme monestakin näkökulmasta tarkasteltuna. Jäteveden puhdistusprosessi, sen laitteet ja niitä ohjaava automaatio muodostavat järjestelmän, jonka toiminnan tuloksena syntyy paitsi puhdistettua vettä myös muita oheishyödykkeitä kuten energiantuotannon raaka-ainetta.

John Nurminen Oy oli mukana Vuosaaren satamahankkeessa yleissuunnittelun käynnistymisestä lähtien. ”Meillä oli tavoitteena toteuttaa kiinteistö, joka tukee parhaalla mahdollisella tavalla logistiikan tuottamista”, kiteyttää kiinteistöjohtaja Tapani Raunio JOHN NURMINEN Realtysta.